Eat My Helsinki
Syö, Helsinkini! Syö minun Helsinkini.
Olen ollut aina kiinnostunut ruuasta, ainakin siinä määrin, että olen aina tykännyt syödä, ja olen aina pyrkinyt syömään omasta mielestäni hyvää ruokaa. Näin 2020-lukua ja 40 ikävuotta lähestyessä tunnustan toki sen tosiasian, että lapsena 1980- ja 1990-luvuilla herkkuina pitämäni asiat eivät ehkä nykymittapuussa olisi kovinkaan herkullisia (leffaherkkuni oli tölkkihedelmiä ja raejuustoa), mutta siltikin, olen aina etsinyt jonkinlaisia makuelämyksiä. Ruisleipä ja meetvursti, kyllähän sekin on makuelämys?
17-vuotiaana ryhdyin kasvissyöjäksi. Se oli ehkä jo silloin aika trendikästä, mutta mitään valmisruokia tai edes kovin kummoisia puolivalmisteita oli turha etsiä satakuntalaisen pikkukylän kummastakaan ruokakaupasta. Lähimmän kaupungin Heseltä sai kyllä jo silloin kasvishampurilaisia ja kebab-paikoista falafelejä, mutta vielä 10 vuotta tämän jälkeen kävin eräässä turkulaisessa lounaspaikassa erikoisen sananvaihdon kassan kanssa, kun tämä tarjosi kasvisvaihtoehdoksi kanaa.
Nykyään syön sekaravintoa kasvispainotteisesti. Tätä hieman hankaloittaa tämänhetkinen fodmap-ruokavalio, jota olen noudattanut muutaman kuukauden, ja jonka toivon olevan vain väliaikaista. Kotona fodmap-ruokavaliota on suhteellisen helppo noudattaa, mutta ulkona syödessä kohtaa helposti hieman haasteita. Fodmap-ruokavaliosta voi lukea lisää esimerkiksi täältä.
1,5 vuotta sitten muutin Helsinkiin asuttuani tätä ennen muutaman vuoden maaseudulla Varsinais-Suomessa. Ihastuin Helsingin ruokatarjontaan, ja puoli vuotta sitten perustin Instagram-tilin, joka toimii minulla sekä eräänlaisena ruokapäiväkirjana että kiinnostavien ravintoloiden ja kahviloiden listana. Lähes 400 ihmistä seuraa tutkimusmatkaani helsinkiläisissä ravintoloissa ja kahviloissa, ja tässä blogissa minun on tarkoitus avata hieman enemmän kokemuksiani ja mietteitäni Helsingin ravintola- ja kahvilakulttuurista. Toiveenani on myös tehdä tästä vuoropuhelumaisempaa, joten sinä, joka eksyit blogiini: kuulisin mielelläni, mitä Sinun Helsinkisi syö?
Olen ollut aina kiinnostunut ruuasta, ainakin siinä määrin, että olen aina tykännyt syödä, ja olen aina pyrkinyt syömään omasta mielestäni hyvää ruokaa. Näin 2020-lukua ja 40 ikävuotta lähestyessä tunnustan toki sen tosiasian, että lapsena 1980- ja 1990-luvuilla herkkuina pitämäni asiat eivät ehkä nykymittapuussa olisi kovinkaan herkullisia (leffaherkkuni oli tölkkihedelmiä ja raejuustoa), mutta siltikin, olen aina etsinyt jonkinlaisia makuelämyksiä. Ruisleipä ja meetvursti, kyllähän sekin on makuelämys?
17-vuotiaana ryhdyin kasvissyöjäksi. Se oli ehkä jo silloin aika trendikästä, mutta mitään valmisruokia tai edes kovin kummoisia puolivalmisteita oli turha etsiä satakuntalaisen pikkukylän kummastakaan ruokakaupasta. Lähimmän kaupungin Heseltä sai kyllä jo silloin kasvishampurilaisia ja kebab-paikoista falafelejä, mutta vielä 10 vuotta tämän jälkeen kävin eräässä turkulaisessa lounaspaikassa erikoisen sananvaihdon kassan kanssa, kun tämä tarjosi kasvisvaihtoehdoksi kanaa.
Nykyään syön sekaravintoa kasvispainotteisesti. Tätä hieman hankaloittaa tämänhetkinen fodmap-ruokavalio, jota olen noudattanut muutaman kuukauden, ja jonka toivon olevan vain väliaikaista. Kotona fodmap-ruokavaliota on suhteellisen helppo noudattaa, mutta ulkona syödessä kohtaa helposti hieman haasteita. Fodmap-ruokavaliosta voi lukea lisää esimerkiksi täältä.
1,5 vuotta sitten muutin Helsinkiin asuttuani tätä ennen muutaman vuoden maaseudulla Varsinais-Suomessa. Ihastuin Helsingin ruokatarjontaan, ja puoli vuotta sitten perustin Instagram-tilin, joka toimii minulla sekä eräänlaisena ruokapäiväkirjana että kiinnostavien ravintoloiden ja kahviloiden listana. Lähes 400 ihmistä seuraa tutkimusmatkaani helsinkiläisissä ravintoloissa ja kahviloissa, ja tässä blogissa minun on tarkoitus avata hieman enemmän kokemuksiani ja mietteitäni Helsingin ravintola- ja kahvilakulttuurista. Toiveenani on myös tehdä tästä vuoropuhelumaisempaa, joten sinä, joka eksyit blogiini: kuulisin mielelläni, mitä Sinun Helsinkisi syö?
Kommentit
Lähetä kommentti